Jos tässä yrittäisi akti-voitua

elokuu 27, 2010 by

Helvetti, kun on kulunut aikaa, kun viimeksi on jotain kirjoittanut. Melkein on dementia iskenyt. WordPressin salasanankin olin meinannut unohtaa, mutta onneksi muistini kätköistä se löytyi. Minulla on salasanojen suhteen aika hyvä muistisääntö. Salasanaksi laitan sen ihmisen nimen yhteen kirjoitettuna, jolla on käyrin näkemäni penis. Ja sitten sen perään vielä se käyryyskulma.

Tällä kertaa Sotkuholistin kommentti sai minun kirjallisen elimeni paisumaan ja kirjoittamaan tänne muutaman sanan. Taas kerran todistettiin, että kun räpyttää oikein kauniisti silmiä ja vonkaa jotain kunnolla, niin kyllä täältä ainakin jonkinlaihen tuhnu tulee. Tosin nyt pitäisi Jekkukin herättää henkiin. Jekun mehukkaat rinnat on kyllä vielä uunin pankolla kuivumassa kuuman kesän jälkeisen kylmän syksyn tullessa kuvioon. Jos panisin oikein kunnolla ja juuri ennen siemensuihkuani soittaisin lasten polkupyörästä irroittamani pirikellon ja rimpsauttaisin sillä pari kierrosta, niin naapuritkin kuulevat, mitä täällä neljän seinän sisällä oikein tapahtuu. Muutakin kuin lasten alituista riitelyä.

Mutta kuukuli on herännyt pitkästä talviunestaan ja jököttää nyt uljaampana kuin koskaan aikaisemmin. Annetaan taas pöntön lorista!

Käytöksen kultainen kirja sänkykamareihin

maaliskuu 1, 2010 by

Minusta on kummallista, ettei markkinoilta löydy käytöksen kultaista kirjaa seksielämää varten. Tai ainakaan en ole sellaiseen törmännyt. Kuitenkin eroottinen ilmapiiri saattaa olla hyvinkin hauras ja sen voi tuhota nopeasti väärällä toiminnalla tai huolimattomilla lausahduksilla. Tietysti tutussa seurassa kestää vähän enemmänkin sopimatonta käytöstä, mutta ajatellen vieraampia kumppaneita…

Tässä aluksi kymmenen asiaa, jotka mun mielestä pitäisi kieltää lailla sänkykamarissa jossa on eroottista toimintaa.

Piereskely: Ässä tätä valitettavasti harrastaa, mutta onneksi tajuaa pitää sen ryppynauhansa tiukalla kun oikein kunnolla touhutaan. En halua edes ajatella perätuulosta, joka voisi suhahtaa kasvoille suuseksin aikana… Kääk.

Rajut itkukohtaukset: pieni onnenkyynel vielä suotakoon, mutta jos kumppani alkaa rajusti nyyhkyttää seksin aikana, voi aika äkkiä päätellä jotain olevan todella pielessä.

Aikaisempien kumppanien muistelu: mä en halua ainakaan kuunnella vertailua itseni ja aikaisempien hoitojen välillä, en sängyssä enkä mielellään muutenkaan. Enkä halua tietää, jos toinen muistelee entisiä heilojaan ollessaan sängyssä mun kanssa, oli vertailu sitten positiivista tai negatiivista.

Sairaskertomukset: en halua kuulla mitään tai nähdä epäilyttäviä luomia, mustelmia, märkiviä haavoja, ihottumia tai paiseita. Jos niitä on, pitäköön toinen ne omana tietonaan seksin ajan. Puhutaan niistä sit myöhemmin.

Äiti: en halua kuulla anopistani mitään sängyssä. Piste.

Turha pölinä: tunnelma voi vähän lässähtää, jos toinen alkaa kesken esileikkien puhua auton huollosta, tietokoneen päivityksistä tai muusta tekniikkaan viittaavasta. Ehkä vastaavaa voisi olla naisilla kauppalistan miettiminen, lapsista tai kuukautiskierrosta puhuminen tai pohtiminen, pitäisikö varata aika kampaajalle. Ehkä parempi olisi, mitä vähemmän puhuttaisiin mitään (paitsi itse toimintaan liittyvät kommentit: tuntuu hyvältä, lisää, olet niin himottava jne.).

Lahnana makaaminen: tämä onnistuu kyllä molemmilta sukupuolilta. Ei ole oikein reilua ja inspiroivaa, jos toinen vaan makaa ja antaa toisen tehdä kaikki hommat. Poikkeuksena, jos näin on jo ennalta sovittu.

Tekokuorsaus: Onhan se kait hupaisaa jonkun mielestä, jos alkaa esittää äänekästä tekokuorsausta kesken panemisen.

Typerät kysymykset: “Onko se jo siellä?” “Oletko vähän lihonut sitten viime näkemän?” “Ei kai nyt näin terveen näköisessä vehkeessä mitään tautia ole, ei me mitään kortsuja tarvita?”

Huonot vitsit: tai ehkä vitsit kokonaan. Just kun olet saamassa orgasmin, toinen laukaisee vieressä: “Antero Mertaranta raiskattiin savannilla. Pusikosta kuului: ihanaa, leijonat, ihanaa!” Juu, voi olla varma, että jää saamatta sillä kertaa. Molemmilta.

Voi olla, että palaan vielä aiheeseen, kunhan pääsen taas Ässän kanssa sänkyyn keräämään blogi-matskua…

Illan päätteeksi vielä pala turkulaista erotiikkaa:
-Vaimo rakas, kuis ol pikane suihiott?
-Emmää ny jaksa ko päätäki särkke. Runkkaa toho vesilassii, mää jua se aamul.

Ei se liha vaan se liike?

helmikuu 25, 2010 by

Se, onko vehkeen koolla todella merkitystä, taitaa olla yksi maailman suurista mysteereistä. Korrekti vastaus on tietysti, että eihän koolla ole väliä vaan miten sitä käyttää. Ei se liha vaan se liike… Mutta itse olen ehkä vähän eri mieltä.

Vaikka minulla ei olekaan mitään tuhansia tai edes satoja yksilöitä kattavaa omakohtaista tutkimusaineistoa käytössä, voin kyllä sanoa, että kyllä se kokokin jotain merkkaa. Tietysti korvien välikin jotain vaikuttaa asiaan. Yksi muinainen poikaystäväni oli aika nysällä varustettu, mutta toisaalta olin ihan hullun rakastunut häneen, joten siedin tiettyyn pisteeseen sitä pientä piliä. Ja toisaalta loistava suuseksi antoi paljon anteeksi… Mutta kun ensi huuma alkoi laskea, alkoi pieni kalukin nyppiä vaikka se ei ollutkaan syy eroomme. Toisaalta, isokin kanki saattaa olla aika turha, kun toinen ei osaa käyttää sitä käyttää. Ei ole mikään tajuntaa räjäyttävä kokemus, jos toinen jyystää kaamea irvistus naamallaan ja itse makaat alla pinteessä ja tunnet itsesi vain runkkausreiäksi. Tätä miestä en halunnut toista kertaa sänkyyni päästää.

Itselleni merkkaa myös se, että kalu on jotenkin kaunis ja sopusuhtainen. Eräällä miehellä oli ihan tavallisen mittainen kalu, mutta se oli jotenkin hirmuisen kapea ja kapeni vielä terskaa kohti. Itselläni oli lieviä vaikeuksia päästä tunnelmaan, kun vehkeestä tuli mieleen Pinokkion nenä, joka kasvaa aina kun valehtelee. Juu, emme tavanneet toista kertaa noissa merkeissä.

Ympärileikkaus ei ole Suomessa mitenkään tavallista, ainakaan omien kokemusteni valossa. Kerran olen sellaisen vehkeen kanssa ollut tekemisissä. Ihan kivaltahan se näytti, mutta muuttuuko terska sit jotenkin ei niin herkäksi, kun se on aina esillä? Itsestäni ainakin tuntui siltä. Jossain vaiheessa tuli itselleni mieleen, että eikö tämä jyystäminen jo voisi loppua…

Ässästä voi paljastaa sen verran, että Ässä turhaan vähätteli omaa kaluaan edellisessä jutussa. Kyllä Ässä on varsin tyydyttävästi varusteltu. Muistan jopa vähän säikähtäneeni, kun näin kangen ekaa kertaa paraatikunnossa. Ei Ässän mitta sentään 34,5 senttiin yllä, mutta ehkä se olisi jo liikaakin.

P.S. Eikö toi Jonah Falcon voisi ottaa itselleen vaimoksi jonkun miekannielijän sirkuksesta?

34,5 senttiä miehistä pituutta

helmikuu 23, 2010 by

29. heinäkuuta 1970 syntyi Brooklynissä, New Yorkissa Jonah Cardeli Falcon. Hän on vilahtanut sellaisissa sarjoissa kuin Kova Laki, Sopranos ja Sinkkuelämää sekä elokuvissa kuten Kaunis mieli ja The Good Sepherd. Mutta mies on nykyään työtön ja asuu äitinsä luona.

Mutta miksi Jonah ei saa töitä? Mikä mättää? Omien sanojensa mukaan hänen työtarjoukset tyrehtyivät, kun kun hän esiintyi HBO:n dokumentissa Private Dicks: Men Exposed. Kyseisessä laatupätkässä kerrottiin miehen meisselin olevan paraatikunnossa 34,5 cm pitkä. Ja on todistettavasti maailman suurin. Lepotilassakin Jonahin ikioma braatwursti yltää 21 senttiin. Elimen painosta ei Jonahalla ollut sentääs käsitystä.

Mitä Jonah sitten voisi tehdä, jos ei kuitenkaan pornotähden hommat kiinnosta? Tässäpä olisi joitain ehdotuksia:

  • Karhun juniorien pesäpallomailojen mainosmannekiinina.
  • Ravintoloiden kiireapulaisena narikassa, kun naulat uhkaavat loppua. Jonahia varten joutunee teettämään erikoiskokoiset narikkalaputkin.
  • Suomalaisten kesätapahtumien vetonaulana. Esimerkiksi renkaanheiton maalina.
  • Tukikeppinä köynnöskasveille.
  • Poliisina. Säästy poliisien määrärahoja, kun ei Jonahille tarvitse hankkia teleskooppipamppua.
  • Kotileipurina. 34,5 senttisellä pulikalla muutamat karjalanpiirakat kyllä rypyttäis.
  • Nuohoojana. Tässä tapauksessa Jonahin rassi saisi katu-uskottavan värinkin, eikä sen jälkeen tarvitsisi asua äitinsä luona.
  • Hemaisevan sokean naisen sokeainkeppinä.
  • Jonah olisi ekspertti penisorigameissakin. Luulisi tuollaisella pöllillä onnistuvan ainakin La Sagrada familiakin.
  • Jonahin potkurilla olisi myös tuulivoimaloissa käyttöä. Suomen energiaongelmat olisi ratkaistu, jos äijä laitettaisiin seisomaan Reposaareen munasilleen.

Mutta entäs Ässän vastaava?  No, ehkä en haluaisi olla yhtä aikaa Jonahin kanssa kusilaarilla… Tähtäilisin omalla nysällä vaan häpeillen laarin raikastustablettia kohti ja yrittäisin saada sitä sulamaan virtsasuihkullani.

Lähetyssaarnaaja vai koirat?

helmikuu 21, 2010 by

Jokaisella meistä on varmasti se lemppari-asento, joka tuntuu kaikkein mukavimmalta. Toisaalta, vaihtelu virkistää ja tuntuu, että se suosituin asento vaihtelee ainakin  meillä vähän kausittain. Ja menneisyydestä muistan, että tiettyjen miesten kanssa tietyt asennot toimivat paremmin kuin toisten kanssa (vehkeen koko tietty vaikuttaa ja haluaako katsella toisen naamaa samalla ja miltä etäisyydeltä).

Lähetyssaarnaaja-asento on tietysti ihan klassikko, mutta toisaalta vähän tylsä. Tietty siinä on omat hyvät puolensa: siinä yhdistyy voima ja intohimo, voi katsella toista ja naisena voi antaa jalkojensa ilmaista itseään vapaasti. Voin lukita Ässän nilkat jaloillani, kiertää sääret Ässän ympärille tai nostaa jalat ihan ylös, joka on aikas mukavaa (varsinkin lastenteko-mielessä, jostain oon lukenut, että toimisi siinä). Meillä tätä asentoa kuitenkin harrastetaan aika vähän ja varsinkin, kun vauvat eivät ole nyt ekana mielessä.

Ehkä kaikkein suosituinta kautta aikojen meillä on ollut nainen päällä ja mies alla –asento. Musta on ihana kiusata Ässää siinä eikä Ässäkään kauhean pahoillaan ole tästä. Lisäksi rintojen hyväily käy tässä aika näppärästi. Varsinkin vibralla varustettujen penisrenkaiden kanssa toimii loistavasti ja itse voin vähän ohjata vibraa parhaimpaan paikkaan.

Pystyasento ei meillä ole ikinä oikein iskenyt, joskus suihkussa on sitä harrastettu. Ongelmana on, että mä olen aika paljon lyhyempi kuin Ässä ja sopivan asennon löytäminen ei ole ihan helppoa. Pitäisi kait olla joku nuori ja vetreä urheilijanuorukainen, jolla polvet ja selkä kestäisivät pitemmän päälle moista touhua.

Takaapäin hommaaminen on kivaa. En vaan ymmärrä, miksi sitä joskus kutsutaan koira-asennoksi. Jos ikinä on nähnyt koirien parittelevan, ei voisi paljon tylsempää hommaa keksiä. Ehkä hieman huohotusta uroksen kuonosta mutta ei missään nimessä minkäänlaista voihkintaa tai hymistystä voi kulta, ihanaa… Naaraskoira toljottaa tylsänä lasittunein silmin eteensä ja naamalla on kyllästynyt ilme, joka sopisi lähinnä huonoon koiranruokamainokseen. Mutta ihmisten koira-asento on paljon antoisampi. Varsinkin nuorempana jos kumppani oli joku ei-niin-ihana, pystyi antaa mielikuvituksen lentää ja kuvitella taakseen jonkun toisen. Toisaalta takaapäin hommasta tulee jotenkin rajumpaa ja sitä harrastetaankin yleensä silloin, kun panettaa kamalasti. Ehkä suosituinta meillä on ollut jo vähän aikaa takaapäin makuuasennossa. Siinä lusikassa on niin ihana olla ja toisaalta kädet vielä toimivat. Hmmm… Varsin tyydyttävää.

Pitäisiköhän kirjahyllystä kaivaa esiin Kamasutra ja alkaa laajentaa valikoimaa. Kauankohan menisi, jos kokeilisi sieltä yhden uuden asennon vaikka joka toinen päivä? Ja ehkä pienet venyttelyt voisi olla paikallan, että edes taipuisi niihin asentoihin ilman että selkä venähtää tai jalasta alkaa vetämään suonta…

Maitorauhasista imeväisen suusta

helmikuu 18, 2010 by

Johan tässä olenkin saanut hoitaa parisuhdettamme katsomalla Vancouverin olympialaisia ja korjailemalla autoamme katsastusta varten.

Yksi asia tuli tässä ensiksi mieleen, ennenkuin siirrymme päivän epistolaan. Katselin Kuukulin tilastoja ja etenkin kohtaa “millä hakusanoilla on tänne eksytty”… Ja joku oli löytänyt sanoilla “Kolmen ässän pieru”… Siis mitä helvettiä? Pitäisikö minun siis triplaantua????

Mutta asiaan: Nyt näin suuren urheilujuhlan aikana on mm. meidän iltapäivälehtien nettisivut houkutelleet Ässääkin katselemaan vähäpukeisia urheilijanaisia. Tänään viimeksi poseerasi joku naisjääkiekkoilija pelkän mailan kanssa. Tässä asiayhteydessä tarkoitan siis todellakin vain ja ainoastaan pelkkää jääkiekkomailaa. Tosin maila on tunnetusti jäykkä ja kova. Ja se voi laukoa melkoisia mällejä. Kuvateksti mainosti kuinka tämä kuva suorastaan tihkuu seksiä.

Hyvä niin. Kun mainitsivat. Koska minusta siinä ei tihkunut mitään. Seksi ja naisjääkiekkoilija ei ole ihan sellainen yhdistelmä, mikä tulisi mun eroottisten fantasioiden top kympissä. Hyvä jos mahtuu top kymppitonniin. Makuja on monenlaisia. Minä en saa kiksejä haisevista suojuksista. Mustelmia täynnä olevista kintuista ja vartaloista, jotka ovat ottaneet taklauksia vastaan. Ja kunnon lämäreitä. Sitten jos näin olisi, niin sitten voisin miettiä samalla heittäytymistä tiedostamattomastani maalaishenkisestätä vanhan koulukunnan metroseksuaalisuudestani kunnon homosuhteeseen. Etenkin sellainen homomies tulisi kysymykseen, joka osaisi rassata auton kuntoon. Siis väite numero yksi: Naisjääkiekkoilijoista pitävät ovat yleensä homomiehiä.

Mutta Ässä ja miksei kolme ässääkin… Neljästä baritonista en tiedä. Enkä kahdesta vanhasta tukkijätkästä… Niin Ässä rakastaa tissejä. Myönnän tämän. Näin avoimesti. Ensimmäiseksi sanon, että palvon Jekun rintavarustusta. Maailman parhaimmat. Kestäneet ajan hampaita hyvin. Kestäneet meidän reilun kymmenen vuoden tutkimusretkenkin. Kestotestin. Kiihottavat ja ihanat. Myöskin suuret. Tykkään niistä. Pikkuveljenikin tykkää. Muista sukulaisistani en tiedä.

Mutta tämä asia painaa monia naisihmisiä. Rintojen koko. Mikä on ihanne? Mihin täytyisi pyrkiä? Mitä pitäisi kadehtia? Minä nyt puhun Ässän mielipiteestä, mikä on yhtä kuin totuus. Koolla ei ole väliä. Seksilehdet ja netti pursuaa kaikenmaailman silikonipimuja. Hyvä, että akkojen silmät näkyvät tissien takaa. Ja jos noita akkoja yrittäisi suudella, niin joutuisin viidakkoveitsellä silpomaan rinnat syrjään, jotta ylettäisin huulille.

Tämä on sinänsä älytöntä. Kun minulle ei ehkä se rinnat ole “se juttu”… Isot rinnat kiihottavat. Sen tiedän. Se aiheuttaa ikäviä alkukantaisia tuijotusreaktioita itsessäni. Erityisen ikävä tilanne on se, jos runsaat muodot omaava päiväkotitäti käyttää avaraa kaula-aukkoa ja se on polvistunut juuri minun eteen pukiessa lapsiani. Mihin sitä paatunut ukkomies sitten katselisi? Mihin? Siinä on laskettava kymmeneen ja lauleltava mielessään venäjäksi “Maijall’ oli karitsaa”… Tai sitten töissä joku työkaveri tulee vastaan rinnat pompottaen. Siinä joko saa pervon maineen tai sitten homon maineen, kun en katsellut toisen rintoja. Ja sitten kun katson pompottavia kaksosia, niin olen taas pervo. Ja saan luultavasti ahdistelusyytteet.

Mutta itseäni enempi kiinnostaa nännit. Olen nännimiehiä. Minun varsinainen toimenkuva onkin Nännipihan talkkari. Nyt mä en muista minkälaiset nappulat Jekulla oli, niin enpäs vielä kirjoitakaan täydellisistä nänneistä…

Lapsiperheen seksielämää

helmikuu 17, 2010 by

Meikäläisille on siunaantunut kaksi lasta, molemmat ovat alle kouluikäisiä. Seksin harrastaminen lapsiperheessä tarjoaa vähän enemmän haastetta kuin aikoinaan ennen lapsia. Toisaalta, kaipa nämäkin yllätykset, viivytykset ja odottamattomat tapaukset voi jotenkin kääntää voitoksi tai sitten vain odotellaan aikaa, jolloin nuo lapset ovat illat (ja yöt) poissa kotoa.

Ensinnäkään seksiä ei voi harrastaa koska haluaa, vaan sillon, kun lapset nukkuvat tai ovat muuten poissa pelistä. Mahdollisuudet seksiin alkavat siis illalla yhdeksän jälkeen ja loppuvat aamulla ennen kuutta. Ainut vaan, että usein sitä molemmat ovat illalla yhdeksän aikaan niin väsyneitä, että eroottisen iltavoimistelun ehdottaminen toiselle tuntuu lähinnä vitsiltä. Samoin aamulla harvemmin tulee laitetuksi kelloa soimaan viideltä, että saisi nauttia hetken läheisyydestä. Onneksi meillä on joskus mahdollisuus olla kotona päivällä edes hetki kahdestaan ja silloin voi nauttia päiväkahveista. Paitsi silloinkin tulee valitettavan usein juotua ihan oikeaa kahvia ja aika menee siihen.

Jos on käynyt niin onnellisesti, että lapset ovat nukkumassa ja meistä molemmat vielä suht virkeitä, ei se vielä takaa onnistunutta seksiä. Aina on se riski, että toinen tai pahimmassa tapauksessa molemmat lapset heräävät ja pamahtavat makuuhuoneeseen väärään aikaan. Ja uninen tuijottava lapsi on kyllä maailman tehokkain romantiikan tappaja, kanki suorastaan kuihtuu silmissä. Ja usein lapsella on vielä joku välitöntä reagointia vaativa ongelma, kuten että on pissannut sänkyyn, unikaveri on hukkunut, mahaan koskee ja kohta lentää tai mörkö vaanii kaapissa. Taas on siis heitettävä eroottiset haaveet nurkkaan ja lähdettävä vaihtamaan lakanoita, pyyhkimään pyllyä tai jahdattava olemattomia mörköjä. Ja kun lapsi on takaisin nukkumassa, yleensä myös toinen osapuoli on nukahtanut (tai ainakin halut hävinneet ja aikaisemmin niin uljas Herra Kanki muistuttaa lähinnä prinssinnakkia).

Jos käy niin onnellisesti, että lapset nukkuvat ja kukaan ei herää ja molemmat ovat vielä innokkaita seksiin, voi siltikin tulla vastaan seksiä vaikeuttavia ongelmia. Ainakin meillä on jostain syystä sänkyyn kertynyt vuori tavaraa, jotka eivät ole meidän eivätkä sinne kuuluisi. Hekuman huipulle voi olla vaikea päästä, kun selän alla on pari pehmoeläintä, legot painavat pakaroihin ja usein seassa on vielä pieniä sukkia, palikoita, autoja, Barbien kenkiä, paperia, kyniä ja muuta sälää sekainen valikoima. Ehkä sekin vaikuttaa asiaan, jos vieressä tuijottaa nalle syyllistävä moralisti-ilme naamalla.

Parempia seksiaikoja odotellessa siis. Parasta lääkettä seksielämän piristämiseen voisi olla lukko makuuhuoneen ovessa. Paitsi että voin jo hyvin kuvitella pienen käden, joka renkuttaa ovenkahvaa ja huutaa niin että koko taloyhtiö raikaa: “Äiti, mulla on asiaa! Päästäkää sisään!”

Jokanaisen seksiniksit

helmikuu 15, 2010 by

Joskus kultaisen yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella meikäläinen oli teini, joka teinien tapaan oli kiinnostunut seksistä ja kaikkeen siihen liittyvästä. Seksiasioiden miettimiseen tuli käytettyä niin paljon aikaa, että jos sen olisi jättänyt väliin, olisin varmaan kirjoittanut ylioppilaaksi 14-vuotiaana täyden kympin keskiarvolla… No joo, tuskin tuo seksin miettiminenkään ihan turhaa on ollut. Koska silloin ei vielä ollut netin pornoavaruutta tarjolla näppärästi kotona ja kirjastossakin joutui kirjat lainaamaan tädeiltä eikä automaateista, vaati tiedon hankinta vähän enemmän mielikuvitusta. Itse löysin vanhempieni kirjahyllystä Cynthia Heimelin kirjoittaman kirjan Jokanaisen seksiniksit. Tästä tuli mun raamattuni ja osasin sen suurinpiirtein ulkoa. Ehkä mua hiukan pelottaa ajatella, miten paljon tämä kahdeksankymmentäluvulla ilmeistynyt laatukirja onkaan vaikuttanut mun seksielämään. Jotta saisitte käsityksen, millainen tämä eepos on, annan teille näytteen yhdestä luvusta, jota luin 14-vuotiaana todella suurella mielenkiinnolla (ja vähän vanhempana testasin oppimaani käytännössä).

Kuinka hyvää suuseksiä harrastetaan

Aivan ensimmäiseksi meidän on opittava ymmärtämään peniksen psykologiaa. Vaikka penis onkin laukeamista lähetessään vahva, luja, päättäväinen ja armoton, se on erektionsa ensi vaiheessa kuin herkkä pieni kasvi. Sinulta vaaditaan hellyyttä ja hoivaamiskykyä kunnes siitä tulee iso ja vahva.

a) Nuole sitä aluksi hellästi. Kun peniksen päätä nuolee kieltä hieman kieputtamalla, penis tuntee olonsa erittäin iloiseksi.

b) Kun olet uhrannut tarpeeksi aikaa peniksen päälle huomaat, että sen alaosaa pitkin kulkee kohouma joka myös vaatii äänekkäästi yhtälaista huomiota. Kun painat kielellä kohoumaa, penis alkaa tykyttää odotuksesta ja peniksen omistaja ääntelee käsittämättömiä ja tarjoaa smaragdikorvakoruja, jotta et vain lopettaisi.

c) Lopeta heti. Ota suuhusi niin paljon penistä kuin pystyt. Se ihmettelee, miksei se itse tullut ajatelleeksi samaa. Ime varovasti kuin oikein herkullista tikkunekkua.

d) Kun penis näyttää tarpeeksi kovalta, voit alkaa imeä tosissasi. Tavallinen penis, kuten tavallinen klitoriskin, vaatii melkoista painetta. Se ärsyyntyy epäröivistä, etäisistä liikkeistä. Ime siis lujasti. Jos penis on niin suuri ettei se mahdu kunnolla suuhusi (mikä on tietysti erittäin toivottavaa) voit vapaasti käyttää kättäsi apuna. Siitä penis nauttii. Se tuntee itsensä hoivatuksi, sen pää on suussasi ja kätesi hivelee hellästi sen vartta.

e) Anna intohimon johdatella äläkä unohda kosketella viereisiä erogeenisiä alueita, mutta vältä hampaiden käyttöä. Mies tulee äkkiä varuilleen tuntiessaan hampaat sukukalleuksiensa lähettyvillä. Hän alkaa oitis tuskailla että kuulut niihin naisiin, jotka huomaamattaan innostuvat näykkimään vähän liikaakin. Tuontapaiset epäilyt jäähdyttävät miehen äkkiä.

f) Kivekset (usein nimeltään myös munat, pallit tai perhekalleudet) pitävät myös siitä, että niitä vähän nuollaan ja hellitään ja alkavat suorastaan murjottaa jos jäävät paitsi. Toimi hellästi.

g) Nyt olet tullut taitekohtaan. Sinun on pysähdyttävä kysymään itseltäsi: harjoitanko minä tässä vain maailman parasta fellaatiota vai haluanko edetä pidemmälle ja parempia tuntemuksia kohti? Tai yksinkertaisesti: Haluanko, että mies laukeaa suuhuni?

Jos aiot vain hiukan kiusoitella, on parasta välttää liian rytmikästä ja kiihkeää imemistä. Rytmikkäästi kiihtyvä, kova imeminen saa peniksen vallan tolaltaan ja ennen kuin se ehtii tajutakaan, se on räjähtänyt.

Haluat siis tahdikkaasti vetäytyä ennen kuin on liian myöhäistä. Liian myöhäistä on siinä vaiheessa kun penis näyttää paisuvan melkein kaksi kertaa äskeistä suuremmaksi ja alkaa esittää melkein säädyttömiä vaatimuksia samalla kun kiveksistä tulee aivan pienet, kovat ja ryppyiset. Jos näin käy, valmistaudu nielemään.

Että näin. Lukeminen kannattaa aina.

Miehenä naistenvessassa

helmikuu 12, 2010 by

Ässällä oli eilen todellinen Ässä-päivä. Siis eipä ole pitkään aikaan hävettänyt niin helvetisti, kuin eilen. Ja hyvä etten saanut kirjaston vahtimestaria kimppuuni, joka olisi heittänyt minut niska-perseotteella pois kansan kynttilöiden keskuksesta.

Kerron hieman taustaa. Kävin eilen siis kirjastossa. Aikaani kuluttamassa. Minun piti saada tunti kulumaan. Mutta kuinkas ollakaan, minulle tuli armoton paskahätä. Jekku on yleensä sitä mieltä, että kakkoshädät tehdään vain ja ainoastaan kotona, mutta minun mielestä alfaurosten toimintaan kuuluu myös kakkosten tekeminen yleisiin vessoisin. Mitä muuta varten on vessanpöntöt miestenvessoissa? Muuten olisi pelkät kusilaarit.

Mutta tosiaan oli vessan etsiminen mielessä. Alakerta: siellä oli vain yksi pöntöllinen koppi. Ja se oli varattu. Ruskeat nahkakengät pilkisti oven raosta kaiken sen usvan keskellä. Menin siis yläkertaan. Sitten tuli virhe numero yksi. Uno. Menin hädän keskellä kiireessä yläkerran vessaan. Kun alkoi synnyttämisen hetki olla käsillä. Vessa oli yllättävän siisti. Sinisen valon vessa. Muutama “haluutko pillua?” kysymys oli raapustettu. Ja pari sydäntä. Mutta kun asensin perseeni pöntölle, niin aloin aavistaa pahinta. Pönttö oli todella matalalla… Ja sitten kuulin pikkulikkojen supattavan oven ulkopuolella… “Tuonne se pervo meni… hihiihiii…”

Ja nyt mulla välähti samalla, kun pöntössä vesi plopsahti:

EI SAATANA! MÄ OLIN NAISTENVESSASSA KIRJASTOSSA. JA OVEN ULKOPUOLELLA OLI OPISKELIJATYTTÖSTEN SUOSIMA KAHVIO!!!

Nyt oli hyvät keinot tarpeen. Todellisuudessa olisin halunnut tipahtaa itse pönttöön ja vetää samalla. Mutta ainoa pakoreitti oli ovesta ulos. Okei. Ässä rauhoittui ja mietti kylmäverisesti taktiikkaa. Pipo syvälle päähän. Enkä katso ketään silmiin. Ja Lidlin kangaskassi käteen. Nyt näyttäisin vain tavalliselta pervolta. Ryntäsin ovesta ulos. Ja oven ulkopiolella oli aivan helvetisti akkoja päivittelemässä ukkoa, joka livahti naisten vessaan. Ja kuinka ollakaan, minun kangaskassin kantokahva vielä jäi ovenkahvaan kiinni, jota jäin ihmispaljouden keskellä selvittämään. Livahdin äkkiä musiikkiosastolle ja rupesin lukemaan NME:tä siksi ajaksi, kun kohu menisi ohi…

En käy vähään aikaan kirjastossa. Sen päätin juuri nyt.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

helmikuu 11, 2010 by

Joskus asioista on vaikea puhua niiden oikeilla nimillä. Meillä on ollut jotenkin vaikeaa keksiä, miten sänkykamarissa voisi puhua sivistyneesti ilman, että kuulostaa päiväkoti-ikäiseltä tai toisaalta ei haluaisi mennä ihan merimies tasollekaan. Nussiminen, pippeli ja pimppi kuuluvat jotenkin ala-asteelle. Vittu, kyrpä ja naiminen taas eivät oikein istu meikäläisten suuhun. On siis ollut keksittävä muita, sopivampia ilmaisua.

Itse yhdyntäähän voisi kutsua vaikka panemiseksi, makaamiseksi, sekstailuksi tai vaikka pamputtamiseksi, mutta meillä puhutaan lähekkäin olemisesta tai eroottisluonteisesta toiminnasta. Aika kilttiä siis. Suihinotto on meillä maistelua.

Ässällä ei ole housuissaan kikkeliä, heppiä tai vehjettä vaan pipelo tai joskus, yleensä paraatikunnossa ollessaan Herra Kanki. Pallit taas ovat aikoinaan saaneet nimikseen Hans ja Patricia Von Sybel (aatelisia siis).

Mutta eipä olla oikein keksitty mun tavaralle mitään järkevää nimitystä, josta ei tulisi kummallisia mielleyhtymiä. Pimppi ja pimpsa kuulostavat pikkutyttöjen jutuilta. Vittu ei sovi mun suuhun, reva kuulostaa kamalalta ja tuherosta tulee mieleen jonkun kaksi vuotiaan piirustus. Pillu on jotenkin siinä rajalla ja joskus sitä käytetäänkin. Ihan karsea on mielestäni loora, jota olen joskus kuullut käytettävän. Itselleni tulee mieleen haiseva lanttuloora joulupöydässä enkä todellakaan halua ajatella sitä hekuman huipulla. (Ehkä Ässä ajattelee ja se selittää osan ilmavaivoista…) Ehkä mä vielä joku päivä keksin jonkun soveliaan nimityksen omalle ilolinnulleni.